Tekstit

Viimeiset sanat

Kuva
Gennesaret- järven ympäristössä viimeisellä viikolla Yläkuvassa kotisauna Kotkassa sekä alakuvassa seuraavana päivänä kaunis kevätsää Kiteellä Rakas Päiväkirja. On tullut aika koota ajatukseni yhteen näiltä neljältä kuukaudelta ja sanoa jäähyväiset Israel-blogilleni. Tammikuussa lähdin matkaan suru mielellä. Odotin vain sitä, että pääsen aivan eri maailmaan ja työn touhuun. Toiveeni toteutui. Palautetta sain siitäkin, ettei minusta näkynyt päälle päin oma henkilökohtainen elämäni. Siitä olen ylpeä. Ensimmäinen kuukausi meni sairastaessa ja opetellessa täysin uutta. Mikään ei minua varsinaisesti järkyttänyt, vaikka en ole juurikaan tutustunut kehitysvammaisuuteen elämässäni. Vammaistyön kurssin kävin kylläkin juuri osuvasti syksyllä, josta sain hiukan viittausta asiaan. Käytäntö on toki aivan muuta.  Niin kuin olen jossain välissä kirjoittanutkin aiemmin, minun vahvuuteni on keskustelussa ja vuorovaikutuksessa. Tätä taitoa en voinut hyödyntää kuin oma

Viimeisiä viedään

Kuva
Hetken aikaa meillä oli kissa, jota ruokimme, mutta sitten kisu otti ja hävisi Sain mahtavat synttärionnet työpaikalla Bussimatka Eilattiin kiemuraisia teitä pitkin Kolme tuntia matkaa aavikolla  M Näin kaikki mahdolliset armeijan tukikohdat matkan varrella Tapasin pitkästä aikaa miun rakkaan Parvekenäkymää Viimeinen heprea-tunti Opettaja Oshritin kanssa Rakas Päiväkirja Synttäreistäkin on taas mennyt aikaa. 41 vuotta mittariin Israelin maaperällä, ei hassumpaa. Pääsin Eilattiin kuuden päivän reissulle tapaamaan rakastani ja oli mahtavaa nauttia 30 asteen lämmöstä päivällä. Kävimme sukeltamassa ja muuten lähinnä lepäilimme. Satuin Beer Shebassa istumaan bussiin, joka teki kiersi kaikki armeijan tukikohdat. Tullessa olin fiksumpi ja valitsin bussin, joka tuli suoraa tietä takaisin.  Työpaikalla olen ahkeroinut nyt mukavasti 9 päivän työputkella sekä kahdella tuplavuorolla. Kaikki armeijan vapaaehtoiset ovat nyt pääsiäisl

Time flies

Kuva
Strutsifarmilla Päkäpäitä  Mooseksen jalanjäljillä Ihanan kylmää jokivettä kuumille jaloille Tel Avivissa sukulaisten luona Katkarapupasta on täällä harvinaisuus, koska ei kuulu Kosher- ruokavalioon. Tätä herkku italialaisessa ravintolassa. Kissa pongattu ;-) Jaffan iltanäkymää Arabien kaupunginosaa Jaffassa Ostoksilla 14 hengelle. Kauppalistaa myös suomeksi ja kiinaksi ;-) Rakas Päiväkirja. Aika täällä menee siivillä.  Vaalit lähestyvät (8.4) ja osittain varmasti siksi täällä on ollut nyt enemmän raketti-iskuja Israelin ja Gazan suuntaan. Paikalliset toivovat sotaa, että joskus asiaan tulisi ratkaisu. 71 vuotta jatkuvaa kahnausta ei tuo turvaa.  Olemme olleet kertaalleen tilanteessa, jossa asukkaat nukkuvat pommarissa, ja teemme extravuoroja. Olemme niin lähellä Gazaa, että tällä alueella 1/2 minuutin sisällä on oltava pommihuoneessa, jos hälytys tulee. Toivon, että tämän viimeisen kuukauden saisimme olla rauhassa

Elämä on hirrrmuisen ihana asia!

Kuva
Kuntoutusta uima-altaalla Ruokailuhetki on loistavasti onnistunut, kun asukas on syönyt lautasellisen ruokaa Kauniina päivänä yhdessä ihastelemassa hevosia Tel Avivissa Juutalaisten museossa katselemassa arkkitehtuuria Wau! Minä ja KEITTIÖ! Mutta ei oo oikee :-D Tel Avivin rantanäkymää Jaffassa Tekstiä allaolevan portin alkuperästä Musiikkiprojekti poikien kanssa. Kuvassa myös ohjaajani Peter-Paul Asukkaiden tekemää taidetta Marsun paijaamista Kymmenen rekallista meni panssarivanuja ohi yksi ilta, kun tulin töistä Ruokkimassa eläimiä Safarilla Rakas Päiväkirja. Onpas vierähtänyt hetki, kun olen viimeksi kirjoitellut. Siihen on ollut syynä, että olen joutunut stressaamaan erään hoitajan käytöstä talossa, jossa kaikki muut työntekijät ja vapaaehtoiset ovat AIVAN IHANIA. Eilen meillä oli palaveri asiasta, joka laukaisi tilanteen, ja saan nyt rauhallisin mielin jatkaa loppuun saakka. Olen ehtinyt käymään Tel Aviv

Töitä ja matkailua Kuolleen meren äärellä

Kuva
Auringonnousu Masadassa n. 6.00 Bernadine, Max, Joella, Judy ja minä aamulla klo: 05:00 Ammoisina aikoina täällä kylpi kuningas Herodes Laskeuduin takaisin maan kamaralle kaapelia pitkin Kuollutta merta Erään hotellin beachilta aukenevat maisemat Täti turbaanissa Kuolleen meren äärellä Rakas päiväkirja Laittelen jossain vaiheessa työpaikaltakin kuvia, kun tänään varmistui miten siellä saa kuvata. Joitakin asukkaita saa kuvata, kuvauslupa on. Useimpia ei, mutta niin toki saa kuvia olla, kunhan henkilöt eivät ole tunnistettavissa. Viihdyn todellakin täällä, ja olen tutustunut hyvin kahdessa kuukaudessa asukkaisiin ja työntekijöihin. Jokaisella työpaikalla pitää kuitenkin olla se yksi hankala henkilö, jonka itketettäväksi minä tietenkin ilmaannun Suomesta. Hänellä on ollut vaikeuksia tähän mennessä kaikkien kanssa, mutta nyt asiat tulevat ilmi, ja katsotaan mitä niille tehdään. Hän on todella hyvä asukkaita kohtaan, mutta kommunikoinni