Kotikatu
Rakas päiväkirja. Shalom!
Tänään tuulee niin, että tukka päästä lähtee ja silmät ja korvat on täynnä hiekkaa. MUTTA ei ole miljoona astetta pakkasta ja sisällä toimii lämmitin 👌
Tällä hetkellä olen maailman huonoin ystävä ja läheinen, sillä pystyn tällä hetkellä keskittymään vain tähän ja ainoastaan tähän. Pyydän sitä jo etukäteen ja takakäteen anteeksi kaikilta, joita tämä asia koskettaa 🙏 💝
Tänään on sielunsiskoni syntymäpäivä. Onnea rakas Anne siellä kylmässä Pohjolassa 💖💖💖
Olen oppinut enemmän hepreaa viime päivinä, joten pystyn paremmin kommunikoimaan asukkaiden keskuudessa. Asukkailla tarkoitan ihmisiä, joita päivittäin avustan ALEH Negevissä. Toki on myös mukavampaa, kun pystyy sanomaan paikallisille jotakin heidän omalla kielellään.
Eilen keskustelin harjoittelun ohjaajani kanssa hänen työvuoronsa aikana yleensäkin raskauksista, aborteista, vammaisuudesta ja sen tilanteesta Israelissa.
Tytöt käyvät täällä armeijan. Armeijan aikana on mahdollisuus kolmeen aborttiin. Voitte siis kuvitella minkälainen kokemus se monelle tytölle on. Armeijaan saakka täällä vaalitaan lapsuutta.
Raskauksia ei ole täällä mahdollisuus valvoa niin tarkasti, kuin meillä Suomessa, koska moneen asiaan on saatava kirkon edustajalta lupa, eikä sitä useinkaan saa.
Aikaisemmin vammaisia on pidetty hyvin huonoissa olosuhteissa, joten ALEH Negev on monelle pelastus.
ALEH Negeviin moni jonottaa paikkaa. Paljon asukkaita tulee ihan heidän omista kodeistaan, kun esim. vanhemmat tulevat liian vanhoiksi hoitamaan lastaan kotona.
Paljon on kuitenkin myös tapauksia, joissa vammainen on potkittu kodistaan kadulle, josta asiaan erikoistunut poliisi hänet toimittaa ALEH Negeviin.
Vammaisia lapsia halutaan antaa myös adoptioon, koska ei ole halua tai mahdollisuutta pitää heistä huolta.
Jokaisessa talossa työskentelee nimikkeellä Caregiver työntekijöitä, joiden koulutus kestää 10 päivää. Tuossa ajassa on omaksuttava esim. erittäin vaikeasti vammaisten nostamiseen, syöttämiseen ja huolenpitoon tarvittavat opit. Taloissa toimii toki useita työntekijöitä, joilla on pidempi koulutuspolku ja ovat hierarkiassa ylempänä.
Tytöt, jotka eivät halua käydä armeijaa, voivat valita esim. työskentelyn ALEH Negevissä. Tällöin he huolehtivat asukkaista, pitävät heille ryhmätuokioita, huolehtivat työtoimintaan viemisistä ja ruokailuista sekä toimivat vähän niin kuin kaiken hoitavina persoonina taloissa. He voivat valita työskentelyn esim. vuodeksi tai koko kahdeksi vuodeksi. Täällä työskennellessään he asuvat omassa talossaan Ofakimissa ja ovat kotoisin eri puolilta maata.
Tänään olin ensimmäistä kertaa mukana toiminnassa, jota työtoiminnaksi kutsutaan, mutta tänään ainakin kohteessa missä olin, se oli lähinnä harrastetoimintaa. Kukaan heistä ei olisi oman mielipiteeni mukaan kyennyt tekemään työtoimintaa edes avustettuna. Muutama tunti, jonka heidän kanssaan vietin, oli hyvin sekavaa ja erittäin stressaavaa. Kaikki säntäilivät koko ajan jonnekin suuntaan. Vastasin erään avustettavani kanssa paperin silppuamisesta, jota silputaan kipsitöitä varten. Lopulta päädyimme kuitenkin painelemaan erään lelun nappuloita, jotta pääsimme yhteisymmärrykseen siitä, että hän halusi ja jaksoi istua paikoillaan.
Talossa on ollut mukava huomata, että joidenkin asukkaiden kanssa esim. syömishetken yhteinen sävel on löytynyt. Syöminenkään ei ole itsestäänselvyys.
Eräs heistä tykkää laulamisesta, niin yleensä hyräilen tai lauleskelen jotakin, koska en kieltä juurikaan osaa.
Yhden kanssa päivittäin asettelemme nappuloita oikeisiin paikkoihin, ja samalla opettelen muistamaan hepreaksi värejä.
Odotan, että pääsen tapaamaan esim. paikan sosiaalityöntekijää ja joitakin terapeutteja. Kaikki eivät osaa englantia hyvin tai eri juuri lainkaan, mutta toivon, että saan jonkun tulkkaamaan, niin pääsen perille paremmin asioista.
Meillä täällä vapaaehtoistalossa on porukkaa ympäri maailmaa kuten esim. Portugalista, Hollannista, Australiasta ja Vietnamista. Ammattikuntien edustajia on esim. lääkäri, psykologi ja opiskelijoita, jota haluavat pitää välivuotta ja saada kokemusta vapaaehtoistyöstä. Olenkin nuorille sanonut, että tämä on sellainen kokemus, joka heitä kantaa pitkälle elämässä.
Tänään volunteerin jälkeen pidin pyykkipäivän. Tiistai ja keskiviikko onkin vapaapäiviä, jolloin pääsen tuulettamaan hetkeksi päätäni, joka on erittäin tarpeellista. Tarkoitus olisi käydä ostamassa paikallinen prepaidkortti, jolla saan pidettyä paremmin yhteyttä, kun pääsen maassa reissaamaan. Tosiaan se kuukausi on odotettava, että pääsen tapaamaan sukulaisia pohjoiseen. Neljän päivää vapaata kun ei saa aikaisemmin ja kahden päivän vapailla on suhteellisen turha poistua kovinkaan kauas.
Mitäpä pääni sisällöstä tällä hetkellä voisi kuvata?
Ihmettelen, kummastelen, katselen, liikutun, hämmästelen, jähmetyn, välillä järkytyn, omaksun uutta. Olen oma itseni niissä puitteissa missä pystyn.
Vapaa-ajalla tarvitsee hautautua pitkälti myös omaan rauhaan musiikin ja Netflixin pariin.
Erakko sisälläni juoksentelee unissaan metsissä.
Kommentit